Pala totuutta

Taas mä menin valehtelemaan! Just viimeks eilen paasasin yhdelle kaverille siitä, miten protestoin mun kämppikselle (sanon sitä vaikka Sepoksi) siitä kun se ei siivoa ja miten en tällä kertaa aio antaa periksi! Seppo on oikea kunnon paskaseiko, hyi helvetti en ymmärrä miten voin asua sen kanssa täällä. Oon tehny tätä protestointia jaksoittain koko kolmen kuukauden ajan kun oon täällä asunut, mutta loppu peleissä mun mielenterveys ei oo kestänyt sitä paskan määrää ja niimpä rätti, imuri ja moppi on aina löytänyt taas tiensä mun kätösiin. Näitä jaksoja oon tehny suunnilleen aina kahden viikon välein ja mun mielenterveys on kestänyt sitä max. viis päivää.

Tällä kertaa päätin pysyä lujana ja onnistua! Sen jälkeen kun Anneli muutti meiltä ulos, eli 13.2. jälkeen en oo tehny täällä mitään (paitsi pessy omaa vessaani). Oon siis itekkin lakannu siivoomasta, yläkerran vessaa ja omaa huonetta lukuun ottamatta. Mun entiset kämppikset ja ystävät Suomessa kyllä tietää miten tarkka mä olen ja miten kaikki pitää olla tiptop, sen sijaan äiti ei tiiä. Nyt oon siis pari viikkoa protestoinut ja en oo laittanu astioita tiskikoneeseen, en tyhjentäny tiskikonetta, en pyyhkiny pintoja, en imuroinut, enkä pessy lattioita. Normaalisti teen noita päivittäin, paitsi imuroinnin ja lattioiden pesun vaan kerran viikossa. Voitte vaan kuvitella mikä paskaloukku tää kämppä on. Hyi helvetti! En yhtään ihmettele, että noi torakat, hämähäkit ja liskot viihtyy meillä niin hyvin.

Mun protestointia on nyt siis jatkunut jo 2,5 viikkoa. Seppo ei oo edelleenkään sisäistäny tai näyttänyt minkään näköstä merkkiä siitä, että ymmärtäis mikä katastrofi täällä on valloillaan. Se on vaan vitun tyhmä ja helvetin laiska! En oo uskaltanu kävellä alakerrassa ilman kenkiä aikoihin, enkä uskalla koskea mihinkään, koska kaikkialla on niin likasta ja pelkään kuollakseni bakteereja. Oon asettanu torakka, hämähäkki ja liskoloukkuja loputtomasti ympäri taloa, koska en uskalla koskea niihin ja oon elänyt toivossa, että Seppo siivoaa ne. Turha toivo! Ei se saa edes omia kalsareitaan pyykkikoriin.

Tänään mä sain tarpeekseni. Ymmärsin, että mä en kiusaa tällä ku itteäni. Jos aikuinen ihminen ei osaa huolehtia omasta sekä ympäristönsä puhtaanapidosta, mä en voi auttaa. Mä en osaa! Mä en ikimaailmassa kattelis tollasta äijää poikaystävänäni, en ikinä! Siivosin äsken koko huushollin, mä en vaan enää kestänyt. En mä viihdy paskan keskellä, paskaa varten on huusit ja navetat, ei kodit! Mun sydämeltä vierähti ainakin 50kg kivi kun olin saanu kaiken siivottua ja pestyä. Nyt uskallan taas tehdä keittiössä ruokaa, avata jääkaapin, istua sohvalla, kävellä ilman kenkiä ja kaikkea mitä kodissa kuuluu.

Mä en tiiä yhtään mitä mun pitäis tehdä. Meillä on yks makkari vapaana täällä ja Seppo ettii siihen uutta kämppistä. Pelkään, että katsomaan tullessaan tää uusi kämppis kysyy multa jotain Seposta, mitä mä vastaan? "Ihana tyyppi, tullaan hyvin toimeen ja kaikki on ihanaa." Vitut! Oon ihan hirvee ihminen, mut mä oon tosissani suunnitellu, että kirjotan nimeni, puhelinnumeroni ja tekstin "soita mulle" paperille ja lykkään sen Sepon huomaamatta sen käteen, jotta voisin varottaa että pakenee vielä kun voi. Mä en vaan halua, että ketään joutuu kokemaan ja kattomaan tätä samaa mitä mä oon joutunut. Varsinkaan kun oon ite lähdössä pian pois ja sillon tää uus jäisi tänne kaksin Sepon kanssa kamppailemaan tänne paskan keskelle. En suostu siihen!!! Omaa esittelykierrostani tehdessäni Seppo selitti miten siistejä tyyppejä he on ja miten puhtaana pitää tätä kämppää. Jep, noin se tais mennäkin! Ikinä moppia ja imuria nähnykään!!! Seppo kertoi myös miten cool hänen toinen kämppis Jorma on. Tänne muutettuani sain ensimmäisenä viikonloppuna kuulla Sepolta hänen ollessan pikku hiprakassa miten pahasti hänellä on sukset ristissä Jorman kanssa ja miten pelle tyyppi Jorma on. Oot itte! Valehtelijakin vielä!

Niinku tekstin sävystä voi havaita, tää siivottomuus ei todellakaan oo ainut ongelma meijän taloudessa. Niitä on lisää pilvin pimein ja aion kertoa niistä jokaisen täällä myöhemmin, sitten ku oon ite turvassa Melbournessa. Nyt pelkään, että se eksyy tänne mun blogiin, kääntää kaiken englanniksi ja ymmärtää kenestä puhun. Ei, en oo vainoharhainen, se oikeesti kääntää kaiken englanniksi mitä ikinä kirjotankaan ja lähettelee viestejä mitä tarkotin tolla ja tolla jutulla. Siksipä suojelenkin nyt itseäni ja paljastan kaiken rumuudessaan kunhan oon pelastanut oman nahkani turvaan Melbourneen. Tästä riittää juttua, mä lupaan!

Vittuuntunut K