Takaiskuja!

Pariin päivään mahtuu paljon asiaa!

Koko eilisen päivän olin ihan masentunut ja tuntus, et aina ku kaikki asiat on hyvin, ne on todellisuudessa liian hyvin ollakseen oikeesti totta! Äiti aina sanoo, et aina ku mulle tulee jotain takapakkeja/iskuja ni mä oon  ku maani myyny niistä ja se on kyl niin totta! Mä en kestä yhtään sitä, et tapahtuu jotain odottamatonta mihin en oo osanu varautua. Mä oon vaan niin tottunu siihen, et mun elämä on lähes tulkoon aina ruusuilla tanssimista. Ups, tuli nyt seki sit sanottu ääneen.

Palaan nyt takas tiistaiseen ja kerron miten kaikki todellisuudessa meni...............

Tiistai aamulla kävin siis kattomassa sitä asuntoa ja löysin sinne HETI! Niin uskomattomalta kun se ton maanantaisen kohelluksen jälkeen kuulostaakin. Ulkoota päin talo ei näyttäny ihan silti mitä odotin. Ei ollu mikään lukaali, mut ei se kyl murjultakaan näyttänyt, ihan perus kodilta siis. Ovelle mua vastaan tuli POIKA. Mä en vieläkään oo päässy siitä yli, et mun vaisto on pettäny näin pahasti. Olisin voinu lyödä pääni vetoa, et kyseinen henkilö on tyttö. Hänen sukupuoltansa siis kun en entuudestaan tiennyt. Kuitenki, se sitte esitteli mulle sen koko kodin. Omakotitalo, 2 kerrosta, 3 makuuhuonetta, 2 kylppäriä, kodinhoitohuone, keittiö, olkkari ja patio. Vuokra on 145AUD/viikko ja se sisältää kaiken (veden, sähkön, netin yms.). Siellä asustaa 2 äijää, toisen ex-tyttöystävän koira ja KÄÄRME!!! Niin ja sen kyl pystys näkemään, et siellä 2 tai oikeestaan 3 äijää asuu...jokainen nainen varmaan ymmärtää mitä mä tolla lausella tarkotan....:D En näyttäny sille, et olisin niinkään kiinnostunu siitä ja sanosinki et haluan miettii vielä asiaa. Se sano, et joku ranskalainen vihaisen -oloinen kokki on tulossa kattomaan sitä, mut jos mä haluan sen niin ne ottaa mielummin mut. Kotimatkalla mua jäi jo harmittamaan, etten heti antanu myöntävää vastausta. Mut hyvä noin päin, jos olisin heti sano et otan sen, olisin ihan varmasti murehtinu et miks mun piti mennä heti lupaamaan. Nyt ainaki tiedä et haluan sen oikeesti, ku se jäi kalvaamaan mieltä.

Päiväl lähetin vielä viestin sille, et haluun muuttaa sinne. Sovittiin, et muutan torstaina (tänään) ja ne ostaa mulle sinne sängyn, koska sitä huonetta ei ollu kalustettu ja olin ilmotukseen laittanu et tarviin kalustetun huoneen. Olin ihan täpinöissäni siitä ja oon edelleen!

No eilen mulla tuli sit kauhee paniikki, et hitto mulla ei oo vieläkään mun Aussie pankkikortin nettipankkitunnuksia ja mun pitää maksaa vuokra niille kämppiksille. Lähin puolenpäivän aikoihin käymään Westpacin toimistolla, ajan sain vast puol 2. Suututti, koska oli 33 astetta lämmintä ja mun piti mennä rannalle... Laskin nopeesti mielessäni, et sen jälkeen mun ei olis enää järkee mennä rannalle, koska olisin vielä vasta ennen klo kolmea. Kävin sit nopeesti siinä välissä ostamassa piilarinestettä, minkä ostoa oon nyt vetkuttanu 2 viikkoa...Niin kamala vaiva ku onki kävellä tohon vajaan 1km päähän sitä ostamaan. Kävin hakemassa kans bussi/junakortin, et mun ei enää seuraavana aamuna tarvis säheltää bussimaksujen kanssa, kun on painava rinkka selässä ja oon matkaamassa kohti uutta kotia.

Puol 2 suuntasin takas mun pankkiin, Westpaciin ja niin piru pääsi irti..... Mulla oli aika varattu 1.30pm-1.45pm ja kun ketään ei vielä 1.45pm tullu mua hakemaan, menin kysymään, et miks sen oo päässy vieläkään sisään. En kuulemma ollut varannutkaan koko aikaa, mutta mun olis mahdollista saada uus aika klo 3pm....... Sain niin järkyttävän raivarin! Mun piti mennä rannalle, eikä tapella pankkien kanssa! Sanoin toimistotädille, et antaa asian olla ja lähdin savu korvista nousten pois, koska mulla oli parempaakin tekemistä ku juosta yhtien nettipankkitunnusten perässä koko päivä! Kävelin kotiin ja soitin lähemmäs 10 puhelua pankkiin, mut jokasella linjalla oli vaan joku robootti, ketä ei tietenkään voinut auttaa mua! Lampsit toiseen Westpacin toimistoon ja siellä mut passitettiin johonki tietokoneelle mistä voisin saada ne tunnukset itsepalveluna. Mulle ei oikeen auennut, et miten kyseinen systeemi toimii. Multa kysyttiin jatkuvasti mikä on mun "customer ID" ja ku kysyin yhdeltä pankkitädiltä, että mikäs se mahtaa olla kun mulla ei kyseistä tunnusta ole olemassakaan, niin kyllä mulla kuulemma on, mutta hän ei viittinyt silti selventää mistä tiedän mikä se on. Suutuin totaalisesti koko paskan pankin palvelulle, paskempaa ku Suomessa eli aika helvetin paskaa!!! Lampsin sieltäkin kiukuspäissäni pois ja vedin niin järkyttävät herneet nenään koko pankkisähellyksestä.

Suututti niin, et ajattelin ettei siihen kiukkuun enää tepsi mikään muu ku Fazerin Geisha suklaa! Tiesin, että sitä myydään Innaloon Ikeassa ja lähinkin suunnistamaan sinne. Ihan ku olisin ollu Suomessa, Suomen Ikeassa. Tunsin oloni niin kodikkaaksi, kaikki näytti niin tutulta! Ainoat asiat mitkä oli toisin oli väärä valuutta hintalapuissa ja ympärillä olevat ihmiset puhus väärää kieltä. Multa meinas itku tulla siellä! Siellä näytti ihan Joululta, koko myymälä oltiin laitettu Joulu -kuosiin ja mulle tuli entistä pahempi mieli, ku tuli viel koti-ikäväkin... Kaikki kääntys kuitenkin iloksi, ku pääsin karkkihyllylle! Siellä mua odotti GEISHA -levyjä, Fazerin sinistä ja Turkinpippureita. Ihanaa! <3 Fazerin sinistä en ostanut, koska se ei Suomessakaan oo niin mun juttu, mut Geishaa ja Turkinpippureita oli pakko ostaa, tai no niitähän mä sinne lähdin metsästämäänkin, hahah. Molemmat oli 3,50AUD/pussi/levy.

Tähän mennessä olin jo unohtanu kaikki pankkihässäkät sun muut ja mun suurin murhe oli ettei Geisha levy sulais siin lämmössä ennen ku pääsisin takas kotiin. Tai mä luulin et se olis mun suurin murhe, KUNNES.......Otin kännykän kauniiseen käteen ja huomasin, et olisin saanu viestin siltä mun tulevalta kämppikseltä. Viestin sisältö tuotti mul totaaliromahduksen! Se kysyi multa, voisinko muuttaa torstain sijasta vast maanantaina, koska niillä on jotain draamaa sen entisen kämppiksen tavaroiden kanssa, kun se ei jostain syystä oo vieläkään hakenut niitä sieltä pois. Se ilmoitti samas viestissä myös, et saisin mun ensimmäisen viikon vuokran ilmatteeks to say sorry. Mut silti! Olisin niin mielummin maksanu sen ite jos vaan olisin päässy sinne heti tänään!

Mä vaan itkin koko eilisen illan, ku olin niin surullinen siitä, etten päässykään muuttamaan ja tiesin, et Anneli muuttaa tänään aamulla Rockinghamiin, noin 40min junamatkan päähän ja mä jäin tänne yksin!

Nyt mä vaan odotan, et olis maanantai ja mä pääsisin vihdoin ja VIIMEIN pois täält hiton hostellist. Mä en ees nähny sitä mun toista kämppistä vielä, ku se nukkus ku kävin siellä. Mut se toinen, luoja miten kiva, mukava ja ihana se on! Sain ite päättää haluunko normisängyn vai otanko double ded vaikka se olis ihan hyvin voinu ostaa minkä tahansa sängyn kysymättä multa mitään! Ja se, et saan sen ensimmäisen viikon vuokranki nyt ilmatteeks, ihana! <3 Sit mulla on tääl oma pikku Aussie-perhe! <3 <3 <3 Meil tulee ihan varmasti olemaan niin hauskaa yhessä, ollaan kaikki kokkeja ja must tuntuu, et ne on kovia juhlimaan. Äiti, sä et nähny tota äskestä. Mut niitten huusholli oli täynnä kaljaa ja viiniä. Mä oon niin innoissani niistä, pojista siis! Toivottavasti ne ei vaan ulkoiluta sitä käärmettä siel lattialla, koska se tulee kyl niin loppumaan sit ku mä muutan sinne tai ainaki sillon ku mä oon paikalla. Ja mun täytyy kyl siivota siellä ihan ekaks, koska mä en voi asuu siellä ku mulla tarttu jalanpohjiin roskia sillonki ku olin kattomassa sitä ja näin keittiönpöydällä jotain mähmää... Se joka mulle sitä taloa näytti, oli ihan innoissaan siitä miten rennolta ja siistiltä tyypiltä vaikutan, mut se ei tiedäkään mimmosen pirttihirmun on sinne ottamassa. Hahahha!

Tänään mulla on ollu jo paljon parempi päivä! Aamulla olin vähän masiksena, koska Anneli tosiaan muutti tänään täältä pois ja ei tulla näkemään enää päivittäin, eikä välttämättä edes viikottain. Pahin kuitenkin oli, että mä jäin yksin tänne hostelliin... En kestäny olla täällä ja olinkin jo puol 12 aikaan rannalla ja sain taas rauhassa mietiskellä kaikennäkösiä asioita siinä vajaan 5h makoilun aikana. Mä tunsin niin suurta kateellisuutta, ku näin ne kaikki iloiset ja onnellisen näköiset ihmiset siellä. Ne pelaili vedessä pallolla ja hengaili vilteillä ja niillä näytti olevan hauskaa. Ja mä olin siellä yksin, YKSIN. Salaa mielessäni toivon, et olisin yks niistä ja mulla olis täällä paljon kavereita joiden kanssa viettää aikaa... Olisin vaan halunnut mennä niiden luokse ja kysyä voinko olla niitten kanssa. Miten säälittävältä mä kuulostankaan!

Kotona olin vast ennen 6 illalla ja koko hostelli tuntuu liian hiljaselta. Ei oo enää Annelia, eikä näytä olevan oikeen ketään muutakaan. Mun huoneessa on mun lisäks 2 saksalaista tyttöä, jotka on nekin lähdössä huomenna pois. Se tarkottaa, että mä jään tähän huoneeseen yksin, ellei tänne sit huomenna tuu ketään uutta/uusia. Yleensä täällä on aina joku huutamassa ja pitämässä meteliä, nyt ainut metelinlähde on baari, joka on kiinni täst hostellissa...

Musta on koko eilisen ja tän päivän tuntunu niin yksinäiseltä, tuntuu ettei oo oikeen ketään kenen kans jutella. Eri asia jutella tuntemattoman ihmisen kanssa omii asioita, ku se et juttelis jonkun oman, oikeen ystävän kanssa. Aikaero on vaan suurin ongelma, kun mä herään, te nukutte, kun mulla ois aikaa päivällä/illalla, kaikki on töissä Suomessa ja sillon ku teillä vihdoin olis aikaa, niin mä saatan olla jo nukkumassa. Mä kuitenki luulen, et kaikki kääntyy viel parhain päin kunhan pääsen muuttamaan ja mulla on juttuseuraa pojista ja ne iha varmasti pitää musta huolta. Ja niil tai MEIL oli vaiks kuin pal leffoja, sit voin vaan köllötellä sohvalla ja kattoo niitä, miten taivaallista! Kuulostaa ihan liian kotoisalta ja mukavalta ollakseen totta!

Nyt mun on ihan pakko viel paljastaa miten huonoa englantia oikeesti osasin ku tänne tulin. Mä en osannu edes aakkosia englanniks, siis ihan oikeesti. Mä en osannut englanniks kelloa, mulla ei ollu mitään käsitystä mitä to, from, at,for yms. tarkotti. Mulla ei myöskään ollu mitään käsitystä mistään aikamuodoista eikä yhtään mistään muustakaan. Kiteytettynä kaikki mitä osasin sanoa oli, oma nimi on ja kuinka vanha oon + perus what, where, why, how yms. kysymys lauseet, en edes tienny millon käyttää do/does, have/has/had juttuja. Mä en kirjaimellisesti osannu mitään. Siinä syy, miks mun englanninkielentaito ei vieläkään oo huipussaan. Mut hiljaa hyvää tulee!

-K-