Hola,
tää viikko hurahti työnmerkeissä, mulla oli 46 viikkotuntia
eli iha jees. Mää en oikeesti yhtään ymmärrä miten Rukalla mulla oli muutamana
viikkona jopa 80 tuntia viikossa. Iha hullua! Jos mulla nyt ois niin paljon niin
mä olisin oikeesti jo ampunu itteni hengiltä. Nyt jo työt tulee mun uniin ja
oon mielettömän väsyny... Toki mun väsymys johtunee siitä, et en oo puoleen
vuoteen tehny töitä täysillä tunneilla niinku sanoin jo aiemmin.
Mun elämässä on tapahtunu niin "paljon", mut ei
kuitenkaan yhtään mitään. Töissä on ollu ihan hirveetä draamaa. Mä oon niin
onnellinen, että mulla oli eilen vika työpäivä. Mua ei oikeesti yhtään
kiinnosta vaiks mun pomo lukis tätä (erittäin luotettavan) Google translatorin
kans. Musta saa varmaan tosi hyvän kuvan muutenkin kun haukun mun pomoa täällä
julkisesti, mut se on vaan niin TYHMÄ ja mä en oikeesti kestä tyhmiä ihmisiä
yhtään (ei sillä, et ite olisin mikään järjenjättiläinen).
Mun pomo ei ota mitään vastuuta mistään. Oikeesti! Joka
ikinen päivä me myydään "ei oota", koska se ei ikinä muista tilata
lisää tavaraa ellen mä erikseen muistuta ja kädestä pitäen kerro mitä kaikkea
me tarvitaan. Kaikki on aina jonkun muun syytä, yleensä kaikki on mun syytä. Se
on julkisesti nöyryyttäny mut kerta toisensa jälkeen ja mä oon hammasta purren
vaan kestäny kaiken ja laskenu mielessäni kymmeneen niinku isi aina käskee
tehdä. Mua ei kiinnosta yhtään vaiks kaikki pitäis mua idioottina, mulle on
tärkeintä, et ite tiedän miten asiat on. Eilinen oli kuitenkin mullekin
liikaa...
Oli mun vika työpäivä. Torstai iltapäivällä lähetin viestin,
et tarviin mun viisumin takas mikä oli sillä. Vastaukseks sain, et hänel ei
sitä oo. Great! Onhan se mun passissa tietty leimattuna, mut aina kuitenkin
suositellaan pitämään myös paperiversiota mukana. Noh, eilen mulla piti työt
alkaa kello kaks. Kaheltatoista sain viestin jos voisin aloittaa jo kello 1 ja
et hän ihan yhtäkkiä muisti, et hän otti vaan kopion mun visasta ja anto orginal
version takasin. BULLSHIT!!! Menetin hermoni ihan totaalisesti ja vastasin
etten pääse aikasemmin, koska olin menossa pankkiin ja sanoin viisumi-asian
olevan paskapuhetta. Kerkesin kuitenkin töihin puol kaheksi ja sekin oli tottakai
mun syytä, että siellä oli kauhee kiire ja kaikki loppu. Vitun ääliö oikeesti!
Ne ei näköjään pärjää edes parii tuntia siellä ilman mua! Ne oli ihan sormi
suussa ja peukalo keskellä kämmentä.
Ehdin olla varmaan tunnin paikan päällä kun mun pomo otti
tän viisumi-asian puheeks... Hän on kuulemma 100 varma, et anto mulle orginal
verison takas mikä on niiiiin paskapuhetta. Mun viisumi pyöris meijän
keittiössä viikon päivät ja sillon jo raivosin sille, et voiko se nyt viedä sen
johonkin varmaan talteen, koska tarviin sen takasin enkä halua, et se pyörii
missään keittiön lattialla. Se sano, et ei se viisumi oo mikään maailman loppu.
No ei se varmaan ite australialaiselle ookaan maailman loppu jos niitten maassa
on yks ulkomaalainen vähemmän, mut mulle se on maailman loppu. Mulla ei oo
minkäännäköstä kopiota tai mitään edes sähköpostissa, se oli ainut versio ja
sekin kateissa. Kiven kovaan se kehtas syyttää, et mä oon ite sen kadottanu ja
siitähän mä vast riemastuin ku tiesin 110% varmuudella, et mä oon oikeessa ja
se valehtelee. Se vielä paljasti ittensä ja syyllisyytensä antamalla mulle puol
tuntia mun työajasta hoitaa itelleni uus visa. Mun piti soittaa miljoonaan eri
numeroon, mut en päässy kertaakaan langalle. Hermostuin ja soitin Suomeen
äitille ja äiti toimis taas pelastavana enkelinä niinku aina ja sai STA
Travelin kautta kopion siitä. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Oon silti vieläkin
kiukkunen sille mun pomolle, miten se kehtaa!? Miten se voi hävittää niin
tärkeen paperin? Ainiin kaiken huippu oli se, kun pyysin siitä sen "ottamasta"
kopiosta sitten kopiota, kun hänellä se kopio kerran piti olla. Siin vaiheessa
hänel ei yhtäkkiä ollu sit tiettty sitäkään. "Se on kyllä jossain".
Vitut oo, ku mitään kopiota ei oo olemassakaan!!!
Mä suutuin eilen niin paljon siitäkin, et mä en saanu MITÄÄN
ku lähdin töistä. Niin törkeetä! Pari viikkoo sitten ku E lähti, se sai
chilipuun ja viinipullon ja ison kortin ja mä en saanu yhtään mitään. Tuli
sellanen olo, et mä en ollu kenellekään yhtään mitään tai ketään... Ärsyttää
vieläkin.
Viimeset 2 viikkoo se ääliö on ruikuttanu, et mitä ne tekee
siel ilman mua, mikä onki erittäin hyvä kysymys!!! Se lupas auttaa mua löytään
töitä Melbournesta kun sillä on siel tuttuja, mut mä en oikeesti edes halua sen
apua. Jos saisin jonkun työpaikan sen kautta ni tiedän, et se leveilis ja
ylpeilis sillä ihan mielettömästi ku HÄNEN takia mä sain työpaikan... Tuntisin
olevani koko elämäni ja henkeni velkaa sille äijälle enkä haluu sitä. Hasta La Vista Care Chimba!!!
En jaksa enää puhuu siit ihmisest, koska mun työt siellä on
ohi ja huomenna mulla alkaa uus elämä Melbournessa. Jihuu!
Tänään näin UK:n vikaa kertaa... Haikee mieli jäi, tykkään
siit niin paljon ja mulla on sitä ikävä jo nyt! Totuus kuitenki on se, et ei se
vois mitenkään toimia 3000km välimatkalla, koska UK on päättäny kuitenki jäädä
NSW:n sijaan Perthiin... Harmittaa
ihan sikana, mut niinku se sanos "when or if the time is right, who knows...".
Tuntuu niin pahalta ajatella, et se on nyt "ohi"...mut kyl me
viel löydetään toisemme jos niin on tarkotettu. Se on kuitenki tulos mun luokse
Melbourneen ja mä oon aina tervetullu sen luokse tänne Perthiin. Ihana!
Tosiaan huomenna mä vihdoin lennän sinne Melbourneen. Tuntuu
niin hyvältä vihdoin päästä täältä pois. Oon niin onnellinen! Saadaan yöpyy
muutama yö Danskun poikaystävän kaverin luona missä ne nytkin yöpyy. Me saatiin 90% varmuudella asunto siit
samasta rakennuksesta. Kolmio, mulle oma makkari ja Danskulle ja Bartille
yhteinen. Se on vaan kolmas kerros, mut ei se haittaa. Siellä on yhteinen gym ja pooli kattoterassilla. Käy! Sitä vuokrattiin
kalustamattomana ja vuokra 480 dollaria per viikko, mutta ku Dansku meni sitä
kattomaan niin se omistaja tarjos 500 dollarilla kalustettuna, ei paha. Pitää
ostaa vaan tv ja ruokapöytä ja tuolit, niin ja se on tosiaan puoleks vuodeks. D
ja B sai molemmat töitä ja mä tuun todennäkösesti ja toivottavasti saamaan
työpaikan salamana, koska kokkeja tarvitaan aina. Mulla on itseasiassa 3 (tai
4) työhaastattelua jo sovittuna siellä.
Ainiin, mä tuun näyttämään ihan totaaliselta dorkalta
huomenna. Ostin isoimman matkalaukun mitä kaupasta löyty ja se sattu olemaan
vaaleenpunanen ja Guessin. Koomista, et mul on rinkka ja Guessin matkalaukku.
Jestas!
Mä en jaksa enää odottaa huomiseen, mä haluun mennä sinne
nyt enkä vast huomenna. Mun lento on perillä vasta 11.20pm, mut sovittiin jo et
mennään heti lentokentältä drinksuille. Dansku sano, et kaikki sen kaverit on ihan innoissaan, et ne saa tavata mut. Ihanaa mennä paikkaan missä joku oikeesti odottaa mua. Mä en voi uskoo, et tää on oikeesti mun
elämä. En jaksa ottaa mitään stressii siit työpaikan löytymisestä tai mistään muustakaan. Kyl kaikki järjestyy, taval tai toisella. Ne on aina järjestyny.
Vikan illan kunniaks ostin läjän karkkia ja suklaata ja Coca-Colaa mitä en ikinä juo! Pitää laittaa hyvä leffa pyörimään ja hypätä sohvan uumeniin.
-K-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti