Arkea...

 

Hei taas!

Ihan ensiksi, JIHUU, JIPII, JUHUU ja HURAA! 4 (neljä) kuukautta Australiassa on nyt takana päin ja edessä enää 8 (kahdeksan) kuukautta. 1/3 mun ensimmäisestä OZ vuodestani on nyt talsittu. Tuntuu niin pahalta sanoa, että 2/3 on enää jäljellä, en mä ole yhtään valmis kotiin vielä!!! Mä tahdon jäädä tänne, siitäkin huolimatta, että välillä on raastava koti-ikävä ja välillä menee huonommin kuin toisena aamuna. Miksi mä sitten hurrasin??? Dunno!

Koko aamu on juostu kaupungilla. Kotona lupasin, että en osta mitään ja JOS vahingossa ostan niin ostan vain jotain pientä alennuksesta. Noh, kuinkas kävikään... Löysin mm. maailman hienoimman niittineuleen!!! Kuulostaa gootilta, mutta se on niin tyylikäs! Parempi kun en kerro muita ostoksia, sillä sitä tavaraa alkaa olemaan sen verran, että olen päättänyt ostaa rinkan kaveriksi matkalaukun täältä lähdettäessä... 

Shoppailu oli sen verran rankkaa, että mentiin Cantoniin siideri -etapille. Siellä vierähti 2-3 tuntia ja tuli juotua muutama ylimääräinenkin ja nyt ramaisee pahemman kerran. Meidän piti illalla lähteä ulos, mutta hiukan näyttää siltä että jäädään kotiin sohvanpohjalle makaamaan. 

Ja sitten muihin aiheisiin, joita keksin vaikka kuinka ja monta!

Ensinnäkin, voi sitä ilon määrää jonka koin eilen käydessäni Colesissa, meidän lähimarketissa. Sinne oli ilmestynyt uutta Pepsiä!!! Normaalisti litkin Pepsi Maxia ainakin litran päivässä ja siinä syy miksen saa koskaan öisin unta. Se joka tulee nyt sanomaan, että se ei valvota niin KYLLÄ, minua se valvottaa! Siitäkään huolimatta en ole tuota ihanaa Pepsi Maxia voinut jättää juomatta, koska se on vaan niin hyvää. Kuitenkin, pointtini oli se, että tänne on ilmestynyt Pepsi Lightia, joka on caffeine free, eli kofeiiniton. Miten hienoa! Nyt minäkin saan nauttia tuota ihanaa litkua ja lisäksi nukkua yöt!!! Ei se kyllä ihan niin mainiolta maistu kuin Max, mutta eiköhän tuohon totu. Niin ja paras juttu siinä oli, että siinä on vielä Pepsi Maxiakin vähemmän kaloreita, vain 3kJ per 250ml.

Toiseksi, Anneli sai eilen töitä coutry-pubista, ihan landelta, keskeltä ei mitään, 800 henkilön kaupungista. Anneli muuttaa uuteen kotiinsa 400km päähän ensi viikon maanantaina. Tämä tarkoittaa sitä, että minä jään ylhäisen yksinäisyyteni suojin Perthiin asustelemaan. Sunnuntaina siis meidän alusta asti yhdessä tallatut tiemme ja yhdessä vietetyt 126 päivää jatkuvat eri suuntiin ja alkaa vihdoin minun itsenäinen elämäni Australiassa.

Kolmanneksi, mä en yhtään tiedä mitä on maksaläiskät on, mutta mä luulen että mulla on niitä!!! Tiedän miltä ne näyttää, mutta mulla ei ole minkään näköistä havaintoa mitä ne käytännössä on. En edes tiedä voiko näin nuorella niitä olla, mutta olen kuullut että niitä tulee auringosta ja nyt mun kädet on täynnä maksaläiskien näköisiä läiskiä. Voiko niitä edes olla käsissä? Mielenkiintoista ja ällöttävää eikä ne ole mitenkään imartelevien näköisiä voin sen kertoa.

Neljänneksi, kovien etsintöjen jälkeen olen vihdoin ja viimein löytänyt ihme suihkeen joka vaalentaa hiuksia auringon vaikutuksesta yhä nopeammin. Tuttuun tyyliin mä totta kai odotan ihmettä, mutta saa nähdä miten pahasti joudunkaan pettymään. Haluaisin ihanat auringonvaalentamat hiukset ihan niin kuin elokuvissa, mutta katsotaan vain saan todennäköisesti aikaan vain entistä järkyttävän katastrofin. Mä en yhtään haluaisi mennä kampaajalle, koska pelkään sieltäkin lähteväni todellinen katastrofi päässäni, koska en ikinä itsekään tiedä mitä haluan hiuksilleni tehdä.Vähän jo kokeilin sitä tänään ja VÄITÄN, että näen hiukkasen verran eroa jo nyt!!!

Viidenneksi, mä niin kovasti haluaisin jo poikaystävän! Mun elämässä ei kylläkään ole mitään vikaa yksinänikään, mutta mä vaan niin kaipaan jo taas sitä ihanaa läheisyyttä ja yhdessäoloa. Kaipaan sitä, kun aamulla saan herätä jonkun lämpimästä kainalosta ja saan suukon pahanhajuisella hengityksellä höystettynä. Sitä, kun saan (apua kamalaa, että oikeasti sanon tämän ääneen) PASSATA mun ihanaa poikaystävää, tehdä sille aamupalaa ja ruokaa, välillä myös vähän komentaa. Sitä, että voi tehdä yhdessä kivoja asioita ja käydä joka paikassa. Sitä, kun menen illalla nukkumaan, eikä tarvitse mennä siihen kylmään sänkyyn yksin, vaan saa käpertyä toisen kainaloon ja kertoa kuinka tärkeä se henkilö mulle on. Vähän sitäkin, kun on ollut riita ja sitten sen sovittua taas tajuaa miten mitätön riita se olikaan ja miten paljon siitä toisesta ihan oikeasti välittää eikä ilman sitä ihmistä halua enää olla!!!

Mua jännittää niin kamalasti kun Herra Britti on 6 päivän päästä täällä. Jännittää, mutta mä olen innoissani ja onnellinen!!! Pelkään, mitä tulee tapahtumaan? Mitä jos petyn? Mitä jos me ei nähdäkään? Kaikki jännittää! Mutta ehkä parasta tämän hetkisessä elämässä on se, ettei koskaan tiedä mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan! Ihan kaikki mun elämässä on auki. Tietämättömyys on kaunista!

Rakkaudella, K