keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Hyvä voittaa pahan




....tai ainakin odotan niin käyvän! 17 tunnin yöunien jälkeen otin suunnaksi työpaikkani, koska aattelin sen olevan parempi vaihtoehto lähestyä puhelinsoittoon verrattaen. Vastassa oli äkäistäkin äkäisempi esimies, joka huusi ja raivosi mulle siihen malliin, et kotiin lähdin kyyneleet silmissä.


Se oli vihainen, koska mun lääkärikulut meni sen piikkiin ja niitä oli tullut jo yli 400 dollarin edestä. Sain kuulla miten tyhmä oon, koska en oo vieläkään hankkinu Medicare -korttia ja miten se ei tuu koskaan päästämään mua pois sen palkkalistoilta lääkärikulujen "suuruuden" vuoksi. Yhtäkään lääkäriä hän ei tuu enää maksamaan, koska "viikon siteen pitämisen jälkeen sulla ei edes oo enää tota palohaavaa". Kumpa se toimiski niin...... Mitä se mulle raivoo, en mä edes ite aiheuttanut koko palohaavaa!


Soitin paniikki- ja itkupuhelun äitille (siitä, miten epäreilusti mua kohdeltiin ja miten mulla on ikinä rahaa maksaa mitään laaserhoitoja ja 200 dollaria lääkärikuluja per viikko niin kauan kunnes mun jalka on taas täysin kunnossa) ja niin maailma alko taas näyttämään paljon paremmalta paikalta. Huomenna alan käymään lääkärissä omaan piikkiin niin ei tarvii mun pomonkaan vaivata päätään tai jatkaa ilkeilyään asian suhteen . Mä en tiiä mitä tekisin ilman isii ja äitiä?! Mä en osaa edes laskea niin moneen, miten monta kertaa ne on nostanu mun hännän jalkojen välistä ja potkinu mua persuksille, sillon ku oon sitä eniten tarvinnu.




Oon myös ottanut KAIKKI keinot käyttöön löytääkseni täältä edes yhden todellisen ja pysyvän ystävän. Löysin vahingossa netistä sivuston, jossa ihmiset ettii ystäviä ja löysin muutamia mukavan oloisia tyttöjä joihin otin yhteyttä. Yhden kanssa oon jutellu Facebookissa ja meijän pitäis nähdä joku päivä kun molempien aikatauluihin sopii. Mä oon niin innoissani siitä! En ikinä Suomessa tekis mitään tällasta, en varmaan edes kehtais, mut viimeistään täällä yksinäisyyden vallatessa oon ymmärtäny miten paljon mulla Suomessa onkaan ystäviä. Näköjään kaikkeen sitä lähtee mukaan kun on liian epätoivonen. Hhaha.



Niin ikävä kaikkia,

-K-

1 kommentti: